Imusarjan pituus läppärungoilla

[ParDe]

Mites määritetään sopiva pituus/halkaisija imusarjalle vaparikoneessa?

Läppärungot ja 1,6l 16v vapari..

[KiGZu]

Tossa muutama esimerkki pituuksista:

Input length is 10 inches
For 2nd harmonic, RPM range is from 11748 to 14256 with a pulse strength of 10 percent
For 3rd harmonic, RPM range is from 8827 to 10088 with a pulse strength of 7 percent
For 4th harmonic, RPM range is from 6882 to 7696 with a pulse strength of 4 percent

Input length is 15 inches
For 2nd harmonic, RPM range is from 7832 to 9504 with a pulse strength of 10 percent
For 3rd harmonic, RPM range is from 5885 to 6725 with a pulse strength of 7 percent
For 4th harmonic, RPM range is from 4588 to 5131 with a pulse strength of 4 percent

Input length is 20 inches
For 2nd harmonic, RPM range is from 5874 to 7128 with a pulse strength of 10 percent
For 3rd harmonic, RPM range is from 4414 to 5044 with a pulse strength of 7 percent
For 4th harmonic, RPM range is from 3441 to 3848 with a pulse strength of 4 percent

Pituus on imuventtiilin keskipisteestä imutorvenpään keskipisteeseen, jos ajetaan läppärungoilla.

Nuo 2,3,4 harmonicit on imusarjan syklejä, 2 on tehokkain ja 3,4 sitten taas heikompia jne.

[ParDe]

Onko jollain laskukaavoja?


Mites kun ideana olis käyttää esim 4*45mm läppiksiä siten että läpältä lähtisi suora sisähalkaisijaltaa tasaisesti supistuva noin 30cm pitkä imuputki kannelle. pari senttiä kannesta olisi suutin, mahd. loivassa kulmassa.

Läppiksiin tulisi toisaalta kiinni myös kunnolliset imutorvet, tosin ne olisi taas muodoltaan ja pituudeltaan noin 100-150mm ja 45mm-->70mm.


Mitataanko tässäkin tapauksessa pituus imuvenan keskeltä aina torven pään keskikohtaan vai esim kohtaan #55mm#?

[VooDoo]

noiki on semmosia hommia, ettei ne oikeen selviä kun kokeilemalla
Mutta tsemppiä yritykselle ja joutuu hattua nostaan että joku jaksaa tehä kunnolla läppärungollisiakin vapareita

[FroZ]

Täällä on ainakin jotain aiheesta -> http://www.vhtracing.com/forum/index.php?topic=355.0

Saattoi olla enemmänkin juttua ko. sivustolla. Tuo vaan tuli ensimmäisenä mieleen juttua lukiessa...

[TVR]

Tossa 16v 2.0 ahettuun koneeseen tulossa oleva imusarja
45mm läppärungot, 300mm pitkä kanava venttiililtä, max teho pitäs olla 7500-8000rpm.
Muutamaa osaa vaille sit pääsis hitsaan kasaan

[ParDe]

Mites kun teillä on noita imusuppiloita noissa plenumeissanne, onko käytännössä eroa seuraavalla:


Oletus: Suppilon pituus 90mm, laipalta reunaan.


läppärungot 45m, onko etua / haittaa jos imutorvi on suora ja päässä kunnon pyöristys vai onko parempi jos imutorvi laajenee kartiomaisesti esim 90mm matkalla 45-->55mm ja päässä pyöristys.


onko mitään merkitystä taitetulla päällä vs pyöreällä?

[olafu]

http://photobucket.com/albums/y227/JarmoM/Ramflows.jpg

Jahman ton kerran pastas.

tommonen löyty toisesta threadista.

[TVR]

No siihen imusarjan mittaan vaikuttaa niin moni asia, kanavan koko, nokka-akseli, haluttu tehon kierrosluku, miten ahdettu eli roots ahtimella erilainen kanavapituus kun turbolla. Roots ahtimella voidaan käyttää lyhyttä kanava/imusarja yhdistelmää koska ilmaa ahdetaan moottoriin jo tyhjäkäynniltä, eli tällainen moottori vääntää hyvin vaikka sitä ei imusarjalla "kompensoitaisi"

En mä ainakaan tiedä tarkkaan miten se imusarja pitää tehä, se on vaan kokeiltava erilaisia versioita. Niin minä olen tehnyt, tässä vähän kokeilemieni erilaisten imusarjojen pituus "kontrastia" Pitkä imusarja ja Lyhyt imusarja
Pitkällä on menny tähänmennessä kovimman varttimailin ajan (9.6s) ja lyhyellä kovimman loppunopeuden (230kmh).
Yleensä porukka yrittää mitoittaa pituuden siihen haluttuun huipputehon kieroslukuun nähen.
Eli pitkä imusarja vääntää paremmin ja lyhyellä kiertää/tehokkaampi kone.
Imutorvessa ihanteellisin olis 7 asteen kartio ja samoin mahdollisuuksien mukaan "kanavassa" läppärungon ja kannen välissä. Mutta se ei käytännössä mahollista 16v koneessa kun reikä muuttuu pyöreestä ovaalix.
Torvi siis noin http://www.tvracing.net/images/imutorvi.jpg
Toi asteluku on "optimi" missä ilma pysyy kiinni torven pinnassa eikä synny turbulenssia siihen pintaan ja se "pienennä" kanavan virtaus pinta-alaa.
Torven pyöristys taas sais olla vaikka samalla säteellä kun torven sisäreikä, mutta tässäkin käytäntö sanelee kompromisseja.
Torvet tulee toisiinsa kiinni isolla ärrillä ja billetti torveen materiaalia kuluu valtavasti, suhteessa hyötyyn nähden.

Ruiskusuutin olis paras sioittaa niin kauas kuin, missä se parhaiten sekoittaa bensasumun ilmaan. Mutta taas tässäkin käytäntö määrää mihin se tulee, eli läppien ja kannenväliin kun ei välttämättä paljoo tilaa jää.

Jos yhdellä läpällä niin suuttimen sioittelussa enemmän mahdollisuuksia mutta liian kaukana oleva suutin voi aiheuttaa bensan pisaroitumista kanavaan ja liian läheltä suihkutettu sumu ei sekoitu niin hyvin ilmaan.
Tietysti suutinvalintakin vaikuttaa sumun muodostukseen mutta karkeasti noin.

[sierra4x4tbo]

No siihen imusarjan mittaan vaikuttaa niin moni asia, kanavan koko, nokka-akseli, haluttu tehon kierrosluku, miten ahdettu eli roots ahtimella erilainen kanavapituus kun turbolla. Roots ahtimella voidaan käyttää lyhyttä kanava/imusarja yhdistelmää koska ilmaa ahdetaan moottoriin jo tyhjäkäynniltä, eli tällainen moottori vääntää hyvin vaikka sitä ei imusarjalla "kompensoitaisi"

En mä ainakaan tiedä tarkkaan miten se imusarja pitää tehä, se on vaan kokeiltava erilaisia versioita. Niin minä olen tehnyt, tässä vähän kokeilemieni erilaisten imusarjojen pituus "kontrastia" Pitkä imusarja ja Lyhyt imusarja
Pitkällä on menny tähänmennessä kovimman varttimailin ajan (9.6s) ja lyhyellä kovimman loppunopeuden (230kmh).
Yleensä porukka yrittää mitoittaa pituuden siihen haluttuun huipputehon kieroslukuun nähen.
Eli pitkä imusarja vääntää paremmin ja lyhyellä kiertää/tehokkaampi kone.
Imutorvessa ihanteellisin olis 7 asteen kartio ja samoin mahdollisuuksien mukaan "kanavassa" läppärungon ja kannen välissä. Mutta se ei käytännössä mahollista 16v koneessa kun reikä muuttuu pyöreestä ovaalix.
Torvi siis noin http://www.tvracing.net/images/imutorvi.jpg
Toi asteluku on "optimi" missä ilma pysyy kiinni torven pinnassa eikä synny turbulenssia siihen pintaan ja se "pienennä" kanavan virtaus pinta-alaa.
Torven pyöristys taas sais olla vaikka samalla säteellä kun torven sisäreikä, mutta tässäkin käytäntö sanelee kompromisseja.
Torvet tulee toisiinsa kiinni isolla ärrillä ja billetti torveen materiaalia kuluu valtavasti, suhteessa hyötyyn nähden.

Ruiskusuutin olis paras sioittaa niin kauas kuin, missä se parhaiten sekoittaa bensasumun ilmaan. Mutta taas tässäkin käytäntö määrää mihin se tulee, eli läppien ja kannenväliin kun ei välttämättä paljoo tilaa jää.

Jos yhdellä läpällä niin suuttimen sioittelussa enemmän mahdollisuuksia mutta liian kaukana oleva suutin voi aiheuttaa bensan pisaroitumista kanavaan ja liian läheltä suihkutettu sumu ei sekoitu niin hyvin ilmaan.
Tietysti suutinvalintakin vaikuttaa sumun muodostukseen mutta karkeasti noin.

OT:
Mikä aiheutti tuon pitkän sarjan "hyllyttämisen"? Jos saan kysyä..
Joskus vaan varikolla ihmettelin lähes leuka asfaltissa tuota sarjaa..

[TVR]

erilaisten imusarjojen pituus "kontrastia" Pitkä imusarja ja Lyhyt imusarja

OT:
Mikä aiheutti tuon pitkän sarjan "hyllyttämisen"? Jos saan kysyä..
Joskus vaan varikolla ihmettelin lähes leuka asfaltissa tuota sarjaa..

Imusarjan vaihtoon pakotti, valtava kokeilun halu ja ylimääräinen aika...
No ei vaine vähän tota kokeilua... arvelin et vois saada lisää tehoo ja kyllä siinä niin kävikin.
Onhan se jemmassa vieläkin kun alkaa tarvii vääntöö/ajettavuutta

[VooDoo]

ja millä pirulla noi pitkän sarjan putket on taivutettu?