Dynoon jarru?

[pontsei]

Eli tilanne on se että tallissa olisi 4wd dynorullasto jo valmiina, ohjelmisto on jo hommattu, mut pitäisi jarru kehittää säätöä varten. Hyviä ajatuksia ilmoille? Sähköjarru taitaa maksaa aikalailla. Ja isoille hydraulimoottoreille tarvitsisi aika ison välitykse ettei pyörimisnopeus nouse liian isoksi...Ja oma rakentelu hydrauliikassakin on, koska jarruvoimaa pitää pystyä säätämään auton sisältä. Ja sit se hydrauliikan kuristaminen nostaa öljynlämpöä aika kovasti, joten tarvittaisiin iso lauhdutin... Keksiä saa ilmasen tehon mittauksen

[Jari H]

Inertian kaveriksi säätämiseen?
Linja-auton pyörrevirta jarru, käytettynä löytyy muutamalla satasella.
Olafulla oli muistaakseni aparaatin ohjaukseen ratkaisu..

[pontsei]

juurikin inertian kaveriksi.
Mäkin niitä linja-auton jarruja katselin mut en tiedä miten sitä saadaan ohjattua...??

[olafu]

Jarruteho säätyy virtaa annostelemalla. Puikkohitsistä saanee sopivan virtalähteen. Myös bussin laturista saa hyvän virtalähteen (ne on luokkaa 24V / 200 Ampeeria), kun ottaa siihen voiman vaikka hihnalla suoraan jarrun akselilta. Laturin magnetointivirtaa säätämällä saa säädettyä jarrutehoa ja systeemi on itsesäätyvä, koska kierrosten noustessa laturin teho nousee - jarruteho kasvaa ja jarrun kierrosluku pakostakin rajottuu johonkin. Laturin magnetointivirralla voi sitten määrätä että mikä se johonkin on.

[pontsei]

no niin eli pitää etsiä se jarru ja laturi, mutta minkälainen säädin siihen sitten olisi helpoin laittaa millä sitä magnetointi virtaa muutellaan siitä laturista..?

[olafu]

no niin eli pitää etsiä se jarru ja laturi, mutta minkälainen säädin siihen sitten olisi helpoin laittaa millä sitä magnetointi virtaa muutellaan siitä laturista..?

PWM säädin 24 voltille, rakennusohjeita löytyy kovasti netistä. Valmiitakin ratkaisuita on, esim. Startax tuotenumero 9000-1631 on 24V portaaton puhallinmoottorin säädin, joka sopii suoraan tähän käyttöön. Lisäksi tarvitaan 24V virtalähde, jonka saa valmistettua kätevästi perus akkulaturista lisäämällä siihen suotokondensaattorin.

Paketinhan voi laittaa samaan laakeroituun petiin latureineen, niin jarrullakin voi sitten mittailla tarvittaessa vääntöjä.

[pontsei]

no tuota täytyy kyllä kokeilla, jos vaikka sais toimimaan...

[olafu]

Kattelin noita bussilatureitten speksejä, niin niitten käyttökierroslukualue on n. 2500-8000rpm.
Missään en o sitten nähny tai kuullu että laturilla syötettäs eddy-jarrua, enkä o kokeillu vielä ittekkään. Laturi pitää vaan olla semmonen luokkaa 200A, eli järeä, että siitä saa riittävän tehon ulos jo pienillä kierrosluvuilla. Toi mainitsemani 2500-8000 alue on semmonen, että 2500rpm kierroksilla laturi tuottaa jo nimellistehon, 8000rpm on maksimi mitä sitä saa pyörittää.

Tommonen jarru vaatii luokkaa 100-150A virran "täysillä" ollessaan. Ylivirralla todennäkösesti saa ylitettyä jarrun nimellistehon, mutta sen saanee myös käräytettyä. Joko käämit tai "jarrulevyt".

[Zipi]

Ei muuta kuin tyrkkää useemman pienen laturin jos ei yhtä isoa sopivaa löydä... Mitä äkkiseltään Googlettelin aihetta, niin 24V 175A latureita näkyy löytyvän.

Pienemmillä latureilla jos tekisi, niin sittenhän voisi harkita jotain magneettikytkimillä toimivia virityksiäkin, eli aina suuremmilla välityksillä olevia latureita tippuisi pelistä pois kun kierrokset kasvaisi liikaa. Olisi varsin pellepeloton viritys.

[pontsei]

mitenkäs tuollainen linja-auto/alppirekka, kuinka sitä jarrua siinä ohjataan?

[olafu]

Siellä on vaan releet millä annetaan akuista virtaa tarpeen mukaan. Jarrupolkimessa on kytkin millä tulee virta osaan käämeistä ja erillinen kytkin millä saa kytkettyä sitten yksitellen tai kaikki käämit virtaan. Neliportaisia ne kait yleensä on. Ei o juur tullu pideltyä, pitää myöntää.

[olafu]

Hain tänään 2 kpl volvon linja-auton telma jarruja. Molemmat umpiruosteessa ja jumissa, mutta eiköhän niistä saa jotain aikaseks... Painaa muuten ihan vitusti.
Se laturihomma, mietiskelin tossa että se automaattisuus kierrosten noustessa ei o mikään kauheen vahva ilmiö, penkittelin tommosta bussin laturia tossa viikolla, niin ei se kovin vahvasti tehostu enää ylikierroksilla ajamalla, kun on huipputehonsa antanu. Jos 2500rpm tulee huipputeho, niin se ei siitä kovin paljon kasva vaikka vetäis sen sinne 8000.

[pontsei]

jos en ihan väärin laskenu niin rullien rpm olisi max.3000 hujakoilla joten se laturi vois pelata ihan hyvin siinä. Ja saahan sitä laturia välitettyä.. mehän tehdään sit niistä jarruista joku diili

[olafu]

Mää vähän meinasin että puran ne molemmat ja koitan saada niistä omaan käyttöön ainakin yhden toimivan... Bussivarikoilta noita kannattaa kysellä. Niitten osille ei kuulemma ole tällä hetkellä mitään maahantuojaa, joten ne karsitaan autoista pois heti kun niissä ilmenee pieniäkin oireita, kun niitä ei oikein korjattuakaan saa. Luulisin että saa suhteellisen helposti ostettua pois kuleksimasta, multakin kysyttiin että mitä hittoa sää niillä teet. Mukaan olis ollu releitäkin tarjolla, mutta niitä en huolinu, kun en niillä mitään tee. Tais tulla kantavuuskuorma, yks painaa varmaan likemmäs 200kg, ainakin sai kahteen pekkaan nostaa peräsuoli suorana, kolmisteen ja nelisteenkin oli aika raskas liikutella

Ruoste paisuttaa magneettien napalappujen pultit poikki, jolloin ne jää roottorin väliin ja roiskii jarrun muita osia auton alta pitkin maanteitä. Muutenkin menevät paskan takia epätasapainoon mikä taas ravistaa koko koria ja rikkoo kardaaninristikoita.

Sitten niissä on käämivikoja, mutta _kuulemma_ kaikki telman käämit on keskenään yhteensopivia, joten useasta risasta saa tehtyä ehjän. Kuitenkin jossain oli juttua että useampaa mallia on olemassa, tiedä sitten mikä pitää paikkansa.

Roottorit täytyy olla suorat (sorvaus ja tasapainotus, välissä on säätölevyt), kiero roottori vääntyy magneetteihin kiinni kun jarrun kytkee päälle ja taas tulee ongelmia.

Kannattaa etsiä Volvo-alustaisista peräisin olevia jarruja. Esim. Scaniassa jarru on rakennettu vaihdelaatikon perseeseen ja roottori on kiinni kardaaninlaipassa, eikä siinä sen takia ole omia laakereita. Tietysti tommonen rakenne voi olla jossain tapauksissa ihan käypänen. Volvon jarru roikkuu rungosta keskellä kardaania ja siinä on omat laakerit, jarru tosin on muuten hieman pienempi.

[pontsei]

yks jarru olis tiedossa, siitä on kaks käämiä palanu, mut jos ne on vaihtokelpoisia muistamalleista niin kyllähän siihe sit pari käämiä löytää, se oli vaan aika iso ku paino yli 300kg ja pysäytysvoima 2200nm.
lakkaako se kokonaa toimimasta kun pari käämiä on paskana vai väheneekö sen voima vaan?

[olafu]

Voima vaan vähenee. Tosin kannattaa kattoo ettei ne o peräkkäiset, se alkaa ehkä kampeemaan roottoria vinoon jos on peräkkäiset.

[pontsei]

joo, pitää melkein se hakea, jos ei muita tule tarjolle...

[olafu]

Ja voi niitä käämejä käämiä uusiksikin.

[pontsei]

niin no voi tietysti, ei ole vaan koskaan ite tullu moista tehtyä...

[pontsei]

sellaista tullu mietittyä, kun oon nyt mittailu 2wd autoja ja siinä mittaus toimii ihan hyvi jo, nyt jos mittaa 4wd auton ja voimanjako on esim 40/60, niin pitääkö etu ja takapään rullat olla kytkettynä toisiinsa jotta saa oikean tehon, mittaus anturi on vain taka rullassa...?

[olafu]

Pitää kytkeä, muuten voi voimansiirto hajota, riippuu tietysti vähän miten se on rakennettu. Joku yhdysakseli täytyy olla eturullalta takarullalle.

BTW, Miten olet nyt toteuttanu sen jarrun ja ohjauksen?

[pontsei]

niin ajattelinki, siinä onkin mielenkiintoinen juttu että millä ne kytketään, eturullat kuitenki liikkuu puolimetriä edestakas, vattii jonkun nivelakselin tapaisen siihen väliin. Tai toimiskohan se kytkentä hydrauli moottorilla, laittais vaan akseleiden päähän ja letkut väliin ja täyttää järjestelmän öljyllä...?

Se jarrun ohjaus on vielä vaiheessa, pitää sitä ruveta tekeen ku pääsee saikulta pois, reilu 1kk vielä jäljellä...

[pontsei]

mutta mikäs sen voimansiirron särkee? ...siinä on kuitenkin etu ja takapyörien alla samanpainoiset rullat. eikös Ihan tehdastekoisissaki dynoissa ole etu ja takarullat irti toisistaa, niissä nyt on kiihtyvyysanturit vaan molemmissa päissä, että saa esim. lukon toimintaa seurata. Ainakin tuossa yks päivä ku kävin yhdellä verstaalla ja kun taka rullaa jalalla pyörittelin, niin ei muut rullat pyöriny... vai kytketäänkö ne vasta mittauksen alussa jollain yhteen?

[Jari H]

Ainakin bemarin 4wd:n keskivisko tms kuumenee siihen malliin että pari vetoa putkeen riittää vapailla teloilla.
Esim AMW:llä pyörii kumpikin pää vapaana, TAT osaa laskea yhteen..
Olumpiavolkkareiden, mitsujen, subaruiden voimansiirto ei näy hätkähtävän vaikka kumpikin pää pyörii vapaana.

[pontsei]

mutta mikä sen lämpiemisen aiheuttaa esim bemarissa?
johtuuko se tehon jakautumisesta esim taakse menee enemmän voiimaa ku eteen...?

[Jari H]

Tod.näk juuri näin. Rullauksessa etupyörät pysähtyy tosi nopeasti verrattuna takusiin.
Noissa muissa em. molemmat päät pyörii jokseenkin yhtä pitkään.

[pontsei]

eli karkeasti ne joissa on keskivisko,niin pitää olla rullien yhdessä... täytyis varmaan kehitellä joku voimasiirto siihen väliin sit... täytyy laittaa kuvia johonkin siitä, niin saatte käydä ihmettelemässä härveliä.

[pontsei]

pari huono kuvaa dynosta, kuvat talvelta...

http://kuvablogi.com/blog/38995/1/

[pontsei]

nyt olisi tallissa yks rullanen dyno, jossa rullat painaa yht 2000kg, jos inertia riittäisi paremmin näillä. ja hyväkuntoisen jarrunkin löysin, oletko olafu jo koeillu sitä kuorma-auton laturia siihen jarrun ohjaukseen?

[olafu]

Linja-auton laturi ja jarru on mutta jarru tars purkaa osiks ja huoltaa, laturissa on liian vähän tehoa. Mutta sellanen huomio on tullu tehtyä, että se laturin teho nousee tietyllä kierrosluvulla tosi jyrkästi, minkä jälkeen kierrosten noustessa lisää pysyy lähes vakiona. Näin siis, kun magnetointi pidetään täysillä (28V) koko ajan.

[pontsei]

laskeskelin että yks käämi ottaa noin 8amppeerin verran ja laitoin 2käämiä aina yhden 24v/40A releen taakse, mutta ei ne releet kestäny ku kaks sekuntia... Onko tuo 40A vain joku hetkellinen minkä se rele kestää?
pitää varmaan kuorma-auto purkaamolta käydä etsimässä kestävämpiä releitä. Ajattelin jos sen jarrun saisi kätevästi kytkettyä muutamaan portaaseen, riittää tässä tapauksessa...

[olafu]

Niissä käämeissä on aika raju induktanssi, joten luultavasti virran katkasussa releisiin jää valokaari palamaan ja rele sulaa välittömästi siinä katkasuvaiheessa?

Lienee hyvä ratkasu laittaa kondensaattori kärkien yli ja tehdä vaihtoreleillä se niin, että käämi joko ottaa virtaa syötöstä tai sitten kytkeytyy oikosulkuun käämin puolelta katkasussa, mikä estää vähän sitä valokaaren palamista, mikäli se syttyykin.

Vahva diodi estosuuntaan käämin rinnalle jännitteen napaisuutta vastaan on kanssa yks tosi hyvä vaihtoehto, mutta se voi olla että täytyy olla tosiaan iso sen diodin, että pystyy clamppaamaan räjähtämättä sen käämin takapotkun.

[pontsei]

voi olla et menivät siinä, ku ei ollut varmuutta oliko virta päällä katkaisioissa ku tökkäsin johdot akkuun...täytyy sit etsiä kuorma auton jarrun ohjaus releet, nehän pitäis pelata?

[Sultzi]

Onks olafulla laittaa kuvaa tommosesta volvon pyörrejarrusta?

[olafu]

http://www.nettikone.com/muu-merkki/tel ... nm/1311710 <- tossa on tommonen pelkistetty kuva, näyttäs olevan juurikin samanlainen malli kun noi mun. Varmaan vielä myynnissä noikin... Jos lähdet hakeen niin ota joku kaveri mukaan, painaa varmaan 200 kiloo yks tommonen.
Tarjoiluehdotus: http://i5.photobucket.com/albums/y191/G ... PFIS49.jpg Noista omista ei satu oleen kuvaa nyt, mutta kutakuinkin tuon näköisiä ne on, mikä toi kuva on tossa nettikoneen ilmotuksessa.

[Sultzi]

Kiitos, koitin ettiä nettikoneesta mutten muka löytänyt yhtään.

Mitähän noi kierroksia kestää? Nouseeko jarrutusvoima lineaarisesti jos jännite nostetaan esim. 30v?

[Sultzi]

Löysinkin korjausmanuskan. Tossa 1600 on max laakeri kierrokset 4000rpm. Eli ite akseli varmaan kestää pyöriä tuplat jos saa laakeroinnin jotenkin hoidettua.

[olafu]

Itte en kyllä uskaltas paljon yli speksien kierrättää. Roottorit on valurautaa, niihin kohdistuu suuria voimia ja massa on aika isolla kehällä, noin puoli metriä halkaisijaltaan noi roottorit... Ainakin tasapainotukseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota ja rakentaa joku räjähdyssuoja.
Jarrutusvoiman käyttäytymisestä jännitteen/virran suhteen tai kierrosluvunkaan suhteen ei o käsitystä, kun noi omat kokeilut on vieläkin tekemättä itte jarrujen osalta. Luulisin kuitenkin, että voima kasvaa melko suoraan virran mukaan, jos kierrosluku ei samalla muutu. Maksimi jarrutusvoimaa ei varmaan saavuteta ihan nollakierroksista alkaen, en tiedä sitten miten se käyttäytyy kierrosten noustessa, eli kuinka jyrkästi jarrutusvoima nousee kierrosluvun noustessa ja alkaako se uudelleen laskea jossain kohdassa. Käsin noita pystyy pyörittämään vaikka olis täydet virrat, mutta hyvin hiljaa... Vähän niinkun visko.

[Sultzi]

Järkevin vaihtoehto lienee käyttää alennusvaihdetta välissä tai valmistaa uudet roottorit. Tämä sen takia, kun tulossa moottoridyno käyttöön mahdollisesti. Täällä oli mielenkiintonen projekti kanssa http://www.netikka.net/ville.vieri/dyno/index.htm

Näyttävät ainakin maailmalla nostaneen jännitteen 196v asti, tämähän antaa hyödyn ettei tarvitse niin paljoa antaa amppeereita samalle voimalle (kai, en mä mikään sähkömies oo )

[olafu]

Järkevin vaihtoehto lienee käyttää alennusvaihdetta välissä tai valmistaa uudet roottorit. Tämä sen takia, kun tulossa moottoridyno käyttöön mahdollisesti. Täällä oli mielenkiintonen projekti kanssa http://www.netikka.net/ville.vieri/dyno/index.htm

Näyttävät ainakin maailmalla nostaneen jännitteen 196v asti, tämähän antaa hyödyn ettei tarvitse niin paljoa antaa amppeereita samalle voimalle (kai, en mä mikään sähkömies oo )

Jännitteen saa nostettua kun kytkee kaikki käämit sarjaan, mutta kannattaa ottaa huomioon käämien jännitekesto ylipäätään maata vasten, koska ovat tarkoitettu kuitenkin 24V jännitteelle. Sarjan päätymmäisten käämien välillä kun on se 196V puolikas kummallakin maahan nähden, tai mikäli ei ole maasta erotettu niin täysi jännite.

[jupe_e]

Hofmannin penkistä löytyy telman jarru ja siinä just 196v jännite. Hakkurilla ohjataan sit tehoa.