diy imusarjan putkien pituus

[Ilkka_H]

Onko imusarjan putkien tasapituisuus kuinka kriittinen?
Eli onko kuvassa esiintyvä B imusarja ylivoimainen vaihtoehtoon A, nähden.
Tässä vain pähkäilen asiaa sen kannalta että miten saan helpoiten väliputket valmistettua ilman että tehot kärsivät ja onnistun sen vielä itse valmistamaan.
Pituus eroa 1/4 ja 2/3 sylintereiden imukanavalle ei tulisi korkeintaa 5-6mm. 1 ja 4 olisi pitkät ja 2-3 lyhyet.

Kyseessä siis 2.0 ohc vapari.

http://i95.photobucket.com/albums/l126/ ... usarja.jpg

[Ilkka_H]

Voi tätä vastausten määrää, miten saakaan suodattua kaiken tämän datan
Eli tietoa ei löydy täältä suunnasta pitää alkaa soittelemaan läpi imusarjan valmistajia...

[tikkuri]

virtaus penkkiä? voisin kuvitella jotain haittaa/hyötyä erilaisten pinta alojen takia?

[koskar]

Hieman aihetta sivuten, mitäs iloa kyykkäreissä ja muissa mopoissa saadaan kun esim. keskimäiset velocity stackit on hieman pidemmät kuin reunimmaiset? Tasataan käyriä? Tuskin tuosta erosta siis mitään aivan kamalan suurta haittaakaan on?

[TVR]

Onko imusarjan mitat jo muilta ominaisuuksiltaan jo "hanskassa" eli kannenvirtaukset, nokan toiminta-alue ja imusarjan/imutorven halkaisia?

A:ssa. Vinommassa asennossa olevat putket jarruttavat virtausta eritavalla kun suorat ja lisäksi ne ovat eripituiset.
Jos taas imusarjan optimi pituus on noiden ei samassa kulmassa/ suorien putkien keskiarvossa, niin huippu alue alenee/laajenee.
B:ssä. Jos optimipituus on noiden samassa kulmassa olevien putkien pituus, niin huipputeho alue on silloin niillä korkeampi.
Noin karkeasti selostettuna...

Kansi ja nokka-akseli toimivat parhaimmillaan jollain tietyllä laskettavissa/simuloitavissa olevalla kierrosalueella ja imusarja täytyisi "virittää" sille alueelle.
Sille imusarjan optimi pituudelle on useampia "parhaita" kierroslukuja.

Jos ei edellämainittuja asioita ole tiedossa eikä aikomuskaan selvittää, on aivan sama onko ne putket kulmassa vai suoria/kulmassa. Kaikki jää silloin "tuurin" varaan.

[olafu]

Mites tää touhu menee ahdetuissa, pitääkö putkia lyhentää kun painetta nostetaan? Miksi ahdetuissa on lähes poikkeuksetta puolta lyhyemmät imusarjan putket mitä ahtamattomissa?

[Sine]

Joku viisas joskus selitti minulle, että pidemmillä imuputkilla/imusarjalla saadaan vaparissa lisää vääntöä ja vielä pidemmillä vielä enemmän vääntöä alakierroksille. Tämän vuoksi joissakin autoissa on kahdenpituisia imusarjan putkia, joiden välillä sitten vaihdellaan läppäsysteemillä.

[tikkuri]

vai saadaanko niillä pitkillä putkilla laajempi vääntöalue vai miten se nyt oli

[Aksu]

Mites tää touhu menee ahdetuissa, pitääkö putkia lyhentää kun painetta nostetaan? Miksi ahdetuissa on lähes poikkeuksetta puolta lyhyemmät imusarjan putket mitä ahtamattomissa?

Mutta eikös pitemmillä sitten saisi kuitenkin alapäähän vääntöä ennenkuin ahdin alkaa kunnolla puhaltamaan.
Itselle tuli n.10cm sajan putket katsotaan kun toisen koneen saa jossain vaiheessa keulille.

[jjs]

Mennee nyt vähän ot:ksi, mutta menköön:
Turbokoneessa imusarja on usein lyhyempi ihan parista käytännön syystä; painekotelon tarvitsema tila varastetaan yleensä imusarjasta koska turbokoneessa saavutetaan vääntöä muutenkin isot määrät. Ahtopaineetonta ajotilannetta ei yleensä paljon mietitä Ja kun paineet on päällä, ei pitkästä sarjasta ole mitään hyötyä.
Järkevän kokoisella / nykyaikasella ahtimella ei juurikaan ole järkeä imupulssin säädössä ainakaan normi- / harrastekäytössä.
[ ot:n ot: pakosarjoissa samansuuntainen asia muuten; käyttöturboa rakennellessa ei ole oikeastaan -käytännön merkitystä- primäärikäyrien pituudella. Työmäärä haettaessa jotain -laskennallista- optimia ei ole missään suhteessa hyötyyn; jos kone vastaa 143 rpm aiemmin kaasuun vs. +700€ / 20t, vau. Kilpakoneet megaturboilla erikseen.
Ja kun-jos sama hyöty kertaa 4 saavutetaan säätämällä konetta (ruiskua-sytkää-kaasareita) penkissä 2-3t lisää... ]

[Ilkka_H]

Jatkaen tätä imusarja projektia.
Mitenkän tuommoisen imusarjan voisi pinnoittaa "maalata" tms sisäpuolelta että ei pääse putket ruostumaan.
Alu imusarjoissahan tätä ongelmaa ei ole mutta "teräs" versiossa on. Muodoltaanhan tämä imusarja on suora joten sisäosiin pääsee kyllä hyvin käsiksi.

[henu]

Passivointi ?

[Remppa]

Passivointi ?

henu: nyt ei hernettä nenään...

Tahdon tarkentaa hieman termistöä. Pelkkä passivointi ei sinänsä ole tässä ketjussa haettu pintakäsittely. Passivointia käytetään pääsääntöisesti elektrolyyttisen sähkösinkityksen päälle suojaamaan sinkkipinnoitetta sille tyypilliseltä valkoruosteelta. Sinkin korrodoituminen on jauhemaista valkoista pulveria, raudalla korroosion väri on punaista, kuten varmasti kaikki tämän foorumin harrastajat jo tietävätkin... Passivointi on kemiallinen kylpy, tyypillinen kappaleen kastoaika muutamia kymmeniä sekunteja.

Kromatointi on passivoinnin toinen nimi, mikä taas tulee johdannaisena siitä, että vaikuttava ainesosa on kromi. Niissä on tapahtumassa kuluvan vuoden aikan muutoksia, valitettavasti huonompaan suuntaan. Puhutaan 3- ja 6-arvoisesta kromista, jäljelle jää enää tuo 3-arvoinen. Arvatkaa kumpi olisi ollut se parempi. Keltapassivointi on nimenomaan tuota 6-arvoista, jäljelle jää sininen ja musta 3-arvoinen kromatointi. 6-arvoinen kromatointi poistuu tämän vuoden lopussa markkinoilta.

[henu]

Juu ei herneitä, mut sitä vaan aatelin ku eikös esim TVR keltapassivoinu sen taka-akselistonsa ja ei kai se siitä oo ruennu ruostumaan ?

[TVR]

Joo kyllä se esim taka-akselille teettämäni keltapassivointi on ihan korroosio suojaukseen tarkoitettu pinnoitus.
Mä oon joskus passivoinu ite tekemäni teräs imusarjan, mutta niihin putkiin se pinnoitus ei mene sisälle.
Johtuu jotenkin siitä kun se on sähköllä tehty prosessi niin putkiin tulee joku mangneettikenttä ettei se passivointi sinne putken sisälle mee.
Tosin ne imusarjan/kannen kanavat tuskin hirveemmin ruostuu, en oo ainakaan vielä nähny korroosiosuojattuja kannen kanavia

[Remppa]

Selvyyden välttämiseksi:

saattaa mennä hiuksien halkomiseksi, mutta asiaa tuntemattomat voivat jäädä väärään käsitykseen tuosta passivointi-termistä. Eletrolyyttisestä pintakäsittelystä jotain tietävät automaattisesti ajattelevat pohjapinnoituksen olevan sähkökemiallisesti saostettu sinkki, passivointikerros eri väreineen on se mikä kadun miehelle kertoo värin ja sitä käytetään monesti kuvaamaan koko pinnoitetta. TVR:n taka-akseli on ensin sähkösinkitty ja sitten passivoitu 6-arvoisella kromilla, mikä antaa väriksi kellertävän sävyn.

[HarriS]

Joo kyllä se esim taka-akselille teettämäni keltapassivointi on ihan korroosio suojaukseen tarkoitettu pinnoitus.
Mä oon joskus passivoinu ite tekemäni teräs imusarjan, mutta niihin putkiin se pinnoitus ei mene sisälle.
Johtuu jotenkin siitä kun se on sähköllä tehty prosessi niin putkiin tulee joku mangneettikenttä ettei se passivointi sinne putken sisälle mee.
Tosin ne imusarjan/kannen kanavat tuskin hirveemmin ruostuu, en oo ainakaan vielä nähny korroosiosuojattuja kannen kanavia

Kyllä sen sisällekin varmaan saa, mutta vaatii ehkä elektrodit putkien sisälle.

Uppomaalaus on varmaan helpoin/halvin tapa saada sisäpuolelle suojaus.

[TAp]

Useimmissa valurautakansissa ei ole imukanavissa mitään pinnoitetta...

etenkään porttauksen jälkeen....

[VesQ]

Miten kun imukanavassa kulkee periaatteessa ilman mukana aina bensaa mutta läppärunkokäytössä jossa suutin kannen ja imusarjan saumassa niin imusarjan putkissa ei bensaa ole "voitelemassa"

Tosin ahdetussa taitaa ahtimen läpi tulla aina sen verran öljyä että jää jonkinlainen kalvo suojaamaan ja jos on noita öljyttäviä putsareita niin kai siitäkin sen verran tarttuu mukaan ?

Toisaalta vaikka ruostuu niin eikai se ihan muutamassa vuodessa puhki mene ?

[VooDoo]

kuumasinkki jos ei muuta keksi Tosin varmaan saa koneistella etc uusiks kun ottaa vähän lämpöstä, mutta eipähän ruostu.

Ja miks ei tehä alu tai rostikka?

[tikkuri]

tuota ruostumisesta.. monellako kaverilla on ollu aikanaan mopo missä on ollu valurauta pytty? monestikko on ollu imukanava ruosteessa kun ootta pytyn ottanu käteen viilau.. eiku männän vaihdon yhteydessä..?

[VesQ]

tuota ruostumisesta.. monellako kaverilla on ollu aikanaan mopo missä on ollu valurauta pytty? monestikko on ollu imukanava ruosteessa kun ootta pytyn ottanu käteen viilau.. eiku männän vaihdon yhteydessä..?

Mutta sama juttu edelleen kun tossa aiemminkin, polttoaine voitelee ja estää ruostumista, lisäksi kaksitahtisissa bensan seassa on vielä öljykin ja 2-t uittaa koko alakertaa bensassa. Tossa imusarjahommassa putkissa kulkee pelkää puhdasta ilmaa...

[Ilkka_H]

Miten kun imukanavassa kulkee periaatteessa ilman mukana aina bensaa mutta läppärunkokäytössä jossa suutin kannen ja imusarjan saumassa niin imusarjan putkissa ei bensaa ole "voitelemassa"

Suuttimet on kyllä ihan läppiksissä itessään, ei imusarjan ja kannenvälissä, eli bensa kyllä "voitelee" putket.
Jätin pinnoittamatta kun kaikki keneltä kysyin eivät nähneet sitä tarpeelliseksi.

[VesQ]

Ahaa, ok, no sittenhän se o sipuli

[jjs]

Eipä rautaimusarja mihinkään ruostu jollei seiso ikuisuuksia taivasalla. Eikä pieni pintaruoste haittaa mitään; liuskeen puolella voisi olla jo haitallista.
Esimerkkinä eräs Suuren ja Mahtavan naapurimaamme -tehdaskilpatallin- takaveto Vaz joka seisoi kaverin kylmässä tallissa joitain aikoja (monia kuukausia). Vein sittemmin siitä imusarjan korjaushitsattavaksi (peltiä), sisällä ei ollut ruostetta käytännössä ollenkaan.