valulohkon poraus

[Hectori]

sellaista asiaa kysyisin että mihin perustuu se teoria että lohkoa(valurauta) poratessa ylikokoon, rupeaa lohkon seinämät pehmenemään/eivät ole niin kovia kuin stanukoossa.. tämä tieto perustuu luotettavaan lähteeseen esson baarissa. henkilökohtaisesti en näe mitään syytä miksi näin tapahtuisi, koska samaa rautaahan se on koko paska. eli tietoa/teoriaa tästä otetaan vastaan.

[KtK]

Jos pehmenemisellä tarkoitetaan aineenvahvuuden heikkenemistä ja sitäkautta heikompaa kestoa ,esim turbo käytössä.

[Hectori]

[quote author=KtK link=board=2;threadid=16121;start=0#120925 date=1067451829]<br>Jos pehmenemisellä tarkoitetaan aineenvahvuuden heikkenemistä ja sitäkautta heikompaa kestoa ,esim turbo käytössä.<br>[/quote]<br><br>ei kun ihan vapaastihengittävässä käytössa. enkä tarkoita että sylintereissä tapahtuisi varsinaista muodonmuutosta vaan kulutuskestävyys laskee.

[Joni_R]

Kokeile taivuttaa 10mm rautatankoa ja kokeile sen jälkeen taivuttaa 5mm rautatankoa<br>Kumpi taipuu herkemmin ::)

[JesseT]

Ei ei ei !!! Ette te nyt tajuu... Siis yleensä väitetään, että se materiaali siinä pinnassa on kovempaa. Sitten kun se porataan, niin se kovempi pintamateriaali on poistettu ja näin putki kuluisi nopeammin. Mistä moinen johtuu vai onko legendaa. Karkastuissa materiaaleissahan tuo nyt on ihan selvä asia, mutta että valuraudassa?

[Vieras]

Millähän ilveellä ne ois saanu erilaatuista valua sylintereihin sisä ja ulkopinnoille? Ja valu vielä pehmenis mitä enemmän ottaa pois? <br>Putkitettu kone on asia erikseen.

[Stefa]

Asiasta ravihevoseen...<br>löytyykö muuten mistään autosta nicasil sylintereitä?

[tanari]

eikö ton saman jutun takia jotku "ruostuta" sylinterejä.. ja sitten koneistamoja vituttaa porailla niitä ;D

[PasiL]

Valuraudan jähmettymisessä valussa pinnat (lue sylinterien seinämät) jäähtyvät nopeasti ja niistä tulee "karkaistuja" verrattuna sisällä olevaan valurautaan. Karkaisu ei ehkä ole aivan oikea sana, mutta valuraudan rakenne ei valukappaleissa ole samanlainen joka paikassa, koska valmistuksessa jäähtymisnopeus vaikuttaa seostuksen ohella rakenteeseen. <br><br>Tästä syystä tai ansiosta valurautasylinteri on kova ja luja pinnastaan ja sisältä pehmeämpi.

[Vieras]

[quote author=PasiL link=board=2;threadid=16121;start=0#121153 date=1067516505]<br>Valuraudan jähmettymisessä valussa pinnat (lue sylinterien seinämät) jäähtyvät nopeasti ja niistä tulee "karkaistuja" verrattuna sisällä olevaan valurautaan. Karkaisu ei ehkä ole aivan oikea sana, mutta valuraudan rakenne ei valukappaleissa ole samanlainen joka paikassa, koska valmistuksessa jäähtymisnopeus vaikuttaa seostuksen ohella rakenteeseen. <br><br>Tästä syystä tai ansiosta valurautasylinteri on kova ja luja pinnastaan ja sisältä pehmeämpi. <br>[/quote]<br><br>Tuo olikin uutta tietoa. Selittääkin sitten syyn

[jive]

radikaalisti yksinkertaistaen:<br><br>kaikissa leivoksissa on pinta kovempi kuin sisus ;D<br><br>PasiL:<br><br>mitens muuten syntyykö tuollaiseen monimuotoiseen valukappaleeseen kuinka paljon kappaleen epätasaisesta jäähtymisestä aiheutuvia jännityksiä? <br>Periaatteessahan kappale voitaisiin päästää uunissa, mutta miten mahtaa onnistua moottorilohkon tyyppisen osittain onton kappaleen kanssa?

[PasiL]

Ainahan niitä jäännösjännityksiä tulee kun valetaan... Mutta on aivan eri asia onko niistä haittaa käyttötarkoituksessaan. Onhan noita auton lohkoja valettu iät ja ajat joten kyllä niiden jännitysongelmat on valmistajilla hallussa. <br><br>Jos lohkoa haluaa lämmittää rakenteen paranemisen toivossa niin turha homma, hiili erkautuu vain lisää ja raudasta tulee entistä hauraampaa ja lujuus kärsii. Lämmityksellä tarkoitan reilusti yli 500 asteen lämpötiloja. Sen alapuolella rakenne pysyy normaalina.

[jive]

ajattelin vain, että mahtaako porauksella olla epäsuotuisia vaikutuksia, jos lohkon jännityksiä on alunperin käytetty lujittamaan rakennetta ???

[PasiL]

Niin en tuolta kantilta ajatellutkaan. Valukappaleen pinnassahan on aina puristusjännitystila ja kun siitä höylätään tavaraa pois niin kyllä muodonmuutoksia tulee, kun jännitystila muuttuu ja menee uuteen tasapainotilaan. Toisaalta lohkon sylinterihän on pyöreä niin voisi kuvitella että jännitykset jakautuvat suht tasaisesti myös "höyläyksen" jälkeen niin että siitä ei suurta haittaa ole. Enempi haittaa tulee siitä että materiaali on pehmeää sisältä. <br><br>

[Vieras]

No kautta aikain noita on porailtu eikä ongelmia ole tietääkseni ollut.

[poikelin]

PasiL puhuupi asiaa. Paksulla ainevahvuudella on aines aina erilaatuista pinnassa kuin keskellä. <br><br>Eri asia sitten onko tuolla merkitystä koneistusasioissa. Aine kun oletetavasti jonkin matkaa on samaa kuitenkin joten näillä ylikokomäntäporauksilla ei pitäis tuolta osin olla vaikutusta.

[jive]

[quote author=ckolli link=board=2;threadid=16121;start=0#121193 date=1067522388]<br>No kautta aikain noita on porailtu eikä ongelmia ole tietääkseni ollut.<br>[/quote]Joo meinaan vaan että saisko tälläisetkin asia huomioonottamalla budjettivirittäjäkin kokeeseensa lisää kestävyyttä, jonka sitten voi virityspajalla vaihtaa edellen tehoon ;D

[Vieras]

No mulla porattu lohko ekaan ylikokoon ja kestää +400hv ja +500Nm.

[SLEI]

Jos reilusti porataan ja konetta meinataan piiskata niin lohko pitäisi varmaan porata stressilevyllä ja runkolaakeripukit paikallaan.

[Hectori]

joo siis tiesin kyllä tuon "karkaistumis ominaisuuden mutta kun puhutaan sylinterin seinämästä joka on muutenkin ohut, en jaksa uskoa että todellista kestävyyseroa kappaleeseen tulee. ja kun mulla tulee sylinteri 5 ylikoko eli 0.050 tuumaa eli suomeksi 1.27 milliä. ei se voi olla niin eri kestävyyksistä kuin pinnassa. ja valuunhan on jo porattu se ensimmäinen halkaisija kun on raakavalua koneistettu, ja silloin jo on lähtenyt millin pari tavaraa.<br><br>ja kun noita oohooceitakin on koneistettu 94 milliin, niin onhan nekin kestänyt.<br><br>tuossa eräs työ toveri sanoi että valu on huokosempaa (eli valussa olevat ilmakuplat ei pääse poistumaan niin syvältä.) mitä syvemmälle pinnasta mennään ja tämä voisi kenties olla jonkinlainen tekijä asiassa mutta edelleen vetoaisin että ollaan kumminkin niin lähellä alkuperäistä kokoa, että ei se voi olla niin paljon huokoisempaa.<br><br>väittäkää vain vastaan, jos on eri teoria asiasta. teoriaa tämä munkin mielikuva on. musta vähän tuntuu että tämä on vanhan kansan uskomus, joka on lähtenyt siitä että kun vanhaan aikaan on koneistettu lohkoja ylikokoon ei koneistuksen laatu ole ollut ihan niin hyvää kuin tehtaalla tehty. <br><br>valamisessa tulevat jännitykset poistuvat parillakin tapaa. ensimmäinen ja monesti käytetty on valun vanhentaminen.(annetaan olla valun ulkona pihalla pari vuotta) toinen on sitten tuo päästö( eli rautaa lämmitetään ja sitten lasketaan pikkuhiljaa lämpötilaa. käytetään myös hitsattavien kappaleiden kohdalla. ja kolmas ja moottoreissa käytetty tapa on koneistus. (koneistaessa pintaa jossa on hitsaus tai valu jännityksiä, jännitykset pääosin laukeavat kun sitä koneistetaan.)

[KtK]

Niin ja jos porataan max ylikokoon ,on vesitila lähempänä ja pitäis ton ilmakuplateorian mukaan olla taas vähemmän huokoista. Mielenkiintoinen juttu tää ,mutta käytännössä ei tarttee ottaa vattahaavoja asian suhteen. Porattu lohko on pois poratun aineen verran heikompi.

[Vieras]

Stressilevyllä mun lohko on porattu.

[Brenda]

[quote author=Stefa link=board=2;threadid=16121;start=0#121125 date=1067512537]<br>Asiasta ravihevoseen...<br>löytyykö muuten mistään autosta nicasil sylintereitä?<br>[/quote]<br>muistelen että toyotan nykyiset alulohkoiset vvt-i moottorit, täytyypä töissä varmistaa kirjasta katsomalla.<br>yhden alulohkon vaihdoin pari vuotta sitten, kun oli männäntapin sokka irronnut ja tappi hankas sylinterin vituiks..muistelen että seinämät ois tehty ruiskuttamalla.

[lauri]

PasiL Teräksen lujuus ja muut ominaisuudet kasvaa kun lämpökäsitellään kappaletta reilussa lämpötilassa ja annetaan jäähtyä, tunnetaan normalisointina. Lämpötilat yms vaihtelee materiaalin mukaan.<br><br>Nicasil-pinnoite sujuu näppärästi ruiskuttamalla tosiaankin.

[Hectori]

[quote author=lauri link=board=2;threadid=16121;start=0#121701 date=1067628616]<br>PasiL Teräksen lujuus ja muut ominaisuudet kasvaa kun lämpökäsitellään kappaletta reilussa lämpötilassa ja annetaan jäähtyä, tunnetaan normalisointina. Lämpötilat yms vaihtelee materiaalin mukaan.<br><br>Nicasil-pinnoite sujuu näppärästi ruiskuttamalla tosiaankin.<br>[/quote]<br><br>joo ja siis kappaleeseen saadaan erillaisia ominaisuuksia kun sitä lämmitetään ja päästetään tietyllä lailla. näin on mahdollista muokata rautaan haluttuja ominaisuuksia. <br><br>no kyllä mä kokeilen porata ton seuraavaan ylikokoon ton lohkon. kun kerran näyttäisi että luulosairautta tuo valun pehmeneminen sylinterin seinämissä on. pianhan tämä selviää. tehdään kone kunnolla ja avataan 20000 kilometrin jälkeen ja mittaillaan miltä näyttää. tekniikan mailma testaa ja tutkii.<br><br>jos joku kuulee essonbaarissa tai vaihtoehtoisesti shellillä jotain juoruja aiheesta niin kertokaa toki. mielenkiinnolla kuuntelen. tai siis luen.

[PasiL]

[quote author=lauri link=board=2;threadid=16121;start=0#121701 date=1067628616]<br>PasiL Teräksen lujuus ja muut ominaisuudet kasvaa kun lämpökäsitellään kappaletta reilussa lämpötilassa ja annetaan jäähtyä, tunnetaan normalisointina. Lämpötilat yms vaihtelee materiaalin mukaan.<br><br>Nicasil-pinnoite sujuu näppärästi ruiskuttamalla tosiaankin.<br>[/quote]<br><br>Olet oikeassa, mutta kirjoitin aiemmin valuraudoista, joita ei pidä sotkea teräksiin, sillä niiden lämpökäsittelyt ym. ovat ihan oma maailmansa verrattuna teräksiin.<br><br>Vielä noista "huokosista" joista aiemmin puhuttiin. Valuraudoissa huokoset ovat grafiittia eli hiiltä. Grafiitin lujuus on olematon kuten kaikki tiedämme. Nykyaikaisilla valumenetelmillä grafiitti ei ole ongelma valuraudoissa. Summa summarum: Poratkaa lohkoja mielin määrin. Seinämän paksuuden oheneminen liiaksi on suurin huoli, tämä on mun mielipide.<br>

[Hectori]

joo siis noi huokoset siellä ovat tosiaan hiiltä mutta myöskin ilmaa mikä ei ole päässyt materiaalin sisältä pois. tässä nyt kannattaa erottaa asia että valurautoja on kymmeniä erillaisia. toi ilma ongelma onkin näissä "pataraudoissa" joihin kelpaa minkälainen valu melkeimpä vain. moottoriin ei taas kelpaa mikä vain ja siinä on noi huokoset pää asiassa tuota hiiltä. <br><br>mutta itseasiassa toi PasiLlän kommentti tuosta vanhasta valusta pitää paikkansa. silloinhan kun tehtiin vanhaan aikaan terästä tai valettiin rautaa oli hiilipitoisuudet todella korkeita. täytyy olla samaa mieltä että tuosta toi puhe valun heikkoudesta on voinut lähteä. mutta olisi sellainen kysymys että koska sitten ovat tulleet nämä uudet valumenetelmät käyttöön?<br><br>tällä on pää asiassa merkitystä siksi että sitä rakennetaan myöskin vanhoja moottoreita, että olisi hyvä tietää missä tuo raja suunnilleen menee. esimerkiksi vanhoissa fordin lättäpää kaseissa voi olla vielä valu niin huonoa ettei sitä kauhean paljoa voi porata.