Tehon määrittäminen virtauksen perusteella - teoriaa?

[Pusa]

Kysymys tulikin jo aika selväksi otsikossa, eli miten määritetään teoreettinen teho virtausanalyysin (mitattu penkissä tai laskettu) perusteella?

Haen tällä lähinnä sitä, että kun monesti puhutaan, että esimerkiksi jokin painekotelo "virtaa 500 hv" jne. niin mihin tuo perustuu?

Virtauspenkissähän ilmaa puhalletaan (tai imetään penkistä riippuen) painekotelon läpi ja sen perusteella sitten määritetään se kuuluisa "teho".

Onko tietoa, että mihin tämä perustuu? Virtausnopeuteen, tilavuusvirtaan, paine-eroon jne...

[KtK]

Yksinkertaisesti se "virtaa 500hv" tarkottaa ,että ilmaa riittäis 500 heppasen koneen tarpeisiin. Ei kerro koneen tehosta paljon mitään. Esim joku ohc:n kansi ,joka virtaa 200hv ei tarkota et koneesta lähtis sen verran ulos.

[Pusa]

Yksinkertaisesti se "virtaa 500hv" tarkottaa ,että ilmaa riittäis 500 heppasen koneen tarpeisiin. Ei kerro koneen tehosta paljon mitään. Esim joku ohc:n kansi ,joka virtaa 200hv ei tarkota et koneesta lähtis sen verran ulos.

Jep, tämä oli kyllä tiedossa. Ongelmana onkin juuri se, että mistä päätellään / lasketaan, että virtausanalyysin tuloksena saatu virtaus riittää tiettyyn tehomäärään?

[Pykälä]

Tietyllä paineella menee x-määrä tavaraa kannen/painekotelon läpi, josta lasketaan moottoritietojen perusteella teoreettinen tehon virtaus.
Hankala selittään "mututuntumalla". Jossain topikissa tais olla kotikutoisesta virtauspenkistä enemmänkin juttua, sieltä varmaan teoria selitettiin tarkemmin...

[MikkoT]

No siis eikös se viimeinen "tehon" arvo tule kuitenkin poltetun polttoaineen määrästä eli tietyllä kotelolla saadaan tietyn verran ilmaa koneeseen, mutta ilma ei itsessään kyllä tuota tehoa yhtään, vaan se tulee palamisprosessin kautta.

Eli kun koneeseen saadaan tietyn verran ilmaa sisään, saadaan laskettua tarvittava polttoaineen määrä optimisuhteella (jota nimitettiin muistaakseni stoikiometriseksi seossuhteeksi) ja tämän kautta sitten laskettua palamisprosessista saatu energia/teho. En nyt näin perstuntumalta osaa ruveta noita laskemaan, mutta teoria on mielestäni oikea

[Pusa]

Mutta mutta...

Siis olen nyt aika lailla analysoinut erilaisia koteloratkaisuja ja näyttää siltä, että mikään niistä ei käytännössä rajoita tai hävitä tilavuusvirtaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos työnnät vaikka 0,38 m3/s (Holset HX35) painekoteloon, tulee sieltä myös ulos 0,38 m3/s ilmaa.

Tämä on juuri se ihmetykseni aihe. Merkittävin ero (nähdäkseni) koteloiden välillä on ilman jakautuminen eri sylintereille.

Haen siis sitä, että:

a.) Mitä dataa virtauspenkistä otetaan ulos painekotelon osalta? Virtausnopeutta, tilavuusvirtaa jne.
b.) Miten "teho" määritetään edellä mainitun datan avulla?

[SHR]

Sanoisin että tämä virtausmittaus on vain työkalu kun lopulliseen tehoon vaikuttaa niin moni asia muuttujineen että osa totuudesta perustuu käytännön kokeiluun.
Vaparissa muuttujat sijaitsee imutorven päästä pakoputken päähän, jolloin jonkinlainen mainittava 16v litrateho tulisi olla 120hv yläpuolella käytännössä max raja 140-150 välissä. 8v 100-120 max. Ahdetussa voi asioita paikkaa...
Jotkut koneet ei saavuta lähellekkään virtausmittaustehoa mutta kun joku antaa enemmän. Tämä joku yksilö mikä näin on mm tehnyt on eräs tehokas ohc kone. Kone tuottaa jarrussa muutaman hevon enemmän kuin hattu virtaa. Kysehän on sykkeestä eli täytös ihanteellinen ja sellaisen koneen tunnistaa säädössä kun se reagoi pieniinkin muutoksiin. Syke viallinen antaa samaa poweria teet mitä vaan.
Liika derivoiminen ei johda mihkään kun kaikki vaikuttaa kaikkeen. Vetoalue pirun oleellista versus piikkitehoon josta kello ei tykkää kun kellohan viimeksi päättää kulkeeko vai ei.
Nämä hajatelmia yleisesti, ei liity painekoteloon mutta teemaan kyllä.

[TAp]

Sekottamatta tähän lämpötilan vaikutusta ilman tiheyteen jav irtausominaisuuksiin,

On kuitenkin huomattava paine-ero, jolla sekä tehdään mittaukset että jolla moottori ilmaa saa.
Ei ellei ole paine-eroa, ei ole virtausta.

Usein nuo ilmoitetut virtaukseton kokemusperäisiä tuloksia, esim jonkun putsarikotelon läpi virtaa samalla paine-erolla sama määrä ilmaa kuin jollakin josta on tehty tehomittaus.

Ja sitten on tietysti kaavoja, joilla voidaan konvertoida erilaisia mittauksia kaavan keksijän mielestä jotain muuta vastaavaksi....

[Artery]

Tähän jatkan ihan mielenkiinnosta, että mitä käytännössä tarkoittaa jos kansi virtaa 200hp? Jos ahdettu moottori kyseessä (esim. 205 ohc), että millä paineella tuo 200hp saavutetaan? Eli siis mitä kertoo tarkalleen jos kansi virtaa 200hp?

[TAp]

Olen aina olettanut että noi "virtaa 200 hv" on vaparin paine-erolla tehtyjä arvioita.....