Melumittaus ja erilaiset putkistot

[terae]

Kun en löytänyt hakusanalla "melumittaus" etsimääni, niin aloitetaanpa tästä:

Moottoriurheilun ympäristölupia varten ei ole erikseen määritelty melumittausta koskevia säädöksiä, vaan käytetään yleisiä menetelmiä (jotka tarkoitettu eri tilanteisiin). Tästä johtuen meidät on kirottu matalilla melurajoilla, mutta meitä on myös siunattu mittausten A-painotuksella. Oheinen kuva selventää hieman tilannetta. http://www.noisehelp.com/images/decibel-scale-1.gif

A-painotuksesta on se haitta, että se korostaa 1000Hz korkeampien äänien määrää (tulos on enemmän desibelejä kuin oikeasti äänenpaine olisi), mutta se siunaus että se myös vaimentaa reilusti mittaustuloksesta kaikkia ääniä alle tämän 1kHz.

Eli putkistoa muokkaamalla tai vaikkapa turboa pyörittelemällä voisi laskea 4500 rpm mittaustuloksessa oikeastaan melko helposti näitä yli 1kHz äänien energioita matalammalle taajuudelle ja pois mittaustulosten desibelimäärästä. 1dB vastaava ääniteho kun siirretään keskialueelta sinne matalammalle taajuudelle niin mittaustuloksessa lähtee jo useampi desiBeli pois...

Herättääkö ideoita, onko lisää varsinaisia faktoja aiheesta, kokemuksia?
Millaisia eri vaihtoehtoja näissä "tehoputkistoissa" on?

Pohdiskelin myös virtauksen suhdetta äänenpaineeseen ja sen luonteeseen, sillä eihän korkeita ääniä vaimentava (muuntava) ole välttämättä heikommin virtaava...

[Joni_R]

Omien kokemusten perusteella on omissa autoissa ( 4 sylinterinen ) ollut tuo pahin mölyalue siinä 3000 -3500rpm.
Jotenkin tuntuu että tolla alueella se kumina ja resonointi on pahinta.

Selkeästi on kyllä huomannut että tollasella 3.5" läpivirtaavalla rännillä ne matalat taajuudet korostuu huomattavasti, mutta ne on myös helppo tiputtaa putken päässä olevalla db killerillä joka kierrättää sen äänen ja poistaa ison kaikutilan ääneltä. Toki se rajoittaa virtausta paljonkin riippuen rakenteesta.

Äänenvaimennushan perustuu yksinkertaisesti sen taajuuden aallonpituuteen ja musiikkipuolella kun rakennetaan huoneita niin eri taajuudet vaimennetaan eripaksuisilla materiaaleilla. Esim "kananmunankenno" ei vaimenna ollenkaan matalia taajuuksia.

Mulla ei asiasta ole mitään insinööritason tietoa, mutta yksinkertaistaen se ääni pitäisi vaimentaa jo lähtökohtaisesti sielä putkiston loppupäässä missä pakokaasut on viileimmillään ja virtaushaitta on pienin ja silloin ei enään putkisto pääse vaikuttamaan ääneen. Ja sen db killerin rakentamisessa pitäisi sitten saada vaimennettua se taajuusalue mikä on kovin ja mitottaa killeri sen taajuusalueen mukaan. Tätä toki haittaa se että harvalla on autotallissa tarvittavia mittalaitteita käytössä.
Ja nyt kun tuo mittaus tehdään 50cm päästä ja 45 asteen kulmasta niin myös sillä putken pään muotoilulla ja koolla voidaan vaikuttaa mittaustulokseen.

Tietysti jos halutaan se virtaus ihan maksimaaliseksi ja aikaa riittää askarrella niin killerinhän voisi rakentaan niin että sielä olisi jousikuormitteiset läpät mitkä alkavat aukeemaan 4500rpm jälkeen kun virtauksen voima alkaisi avata niitä läppiä. Tämän säätäminen niin että läpät aukeaa oikeaan aikaan on sitten vähän hankalaa.

[terae]

Äänenvaimennushan perustuu yksinkertaisesti sen taajuuden aallonpituuteen ja musiikkipuolella kun rakennetaan huoneita niin eri taajuudet vaimennetaan eripaksuisilla materiaaleilla. Esim "kananmunankenno" ei vaimenna ollenkaan matalia taajuuksia.

Tai sitten vastakkaiseen saman aallonpituuden resonanssiin, jolloin resonointi ei nostakaan voimakkuutta vaan vaimentaa sen yhtä vahvasti kuin resonanssi on voimakkuudeltaan. Eli mitä voimakkaammin resonoi täysin vastavaiheessa, sitä voimakkaammin vaimentaa. Mitä voimakkaammin resonoi eri vaiheessa, sitä kovempaa ääni voimistuu...

Edit: meinas mennä liian tekniseksi ja vaikeaselkoiseksi. Voiko sellaisen vastaresonanssin aiheuttaa ilman että tulee liiallista vastusta ilman liikkeelle? Ehkä suurentamalla putken kokoa mutta tekemällä resonanssirakenteen?

[Fullspeed]

Voihan sen tehdä rinnakkaisella putkella jonka pää ummessa. Ääni heijastuu putken päästä vastakkaisvaiheisena. Putken pituuden mitoitusta häiritsee hieman kaasun lämpötila, joka vaikuttaa varsin paljon äänen nopeuteen. Resonaattorin laittaisin x kerrannaisen päähän pakoputken päästä. Helppoa

[vauhtipete]

Onko kokeiltu muuttuuko mittaustulos jos kääntää vaan putken pään maata kohti?

[terae]

Onko kokeiltu muuttuuko mittaustulos jos kääntää vaan putken pään maata kohti?

Eikös sen vähän pitäisi siitä muuttua, mutta muutos riippuu myös etäisyydestä maahan ja materiaalista mitä alle sattuu. Sellainen ei siis välttämättä toimisi toivotusti mikäli radan asfaltti on uusittu tai mittaus tehdäänkin yllättäen hiekka-alueella.

Ps. oikeaoppinen mittauskin saattaa muuttua vaikeaksi, kun asteluvut eivät riittäisi oikeaan mittauskulmaan ja mittaväline ottaisi kiinni maahan...ainakin ne, missä oikeaa kulmaa ja mittausergonomiaa varten on mittari kiinnitetty pitkään kahvaan.

[siipicossu]

Onko kokeiltu muuttuuko mittaustulos jos kääntää vaan putken pään maata kohti?

Eikös sen vähän pitäisi siitä muuttua, mutta muutos riippuu myös etäisyydestä maahan ja materiaalista mitä alle sattuu. Sellainen ei siis välttämättä toimisi toivotusti mikäli radan asfaltti on uusittu tai mittaus tehdäänkin yllättäen hiekka-alueella.

Ps. oikeaoppinen mittauskin saattaa muuttua vaikeaksi, kun asteluvut eivät riittäisi oikeaan mittauskulmaan ja mittaväline ottaisi kiinni maahan...ainakin ne, missä oikeaa kulmaa ja mittausergonomiaa varten on mittari kiinnitetty pitkään kahvaan.

Tai entä jos kääntyy putkenpää DTM tyylisesti ylöspäin?

[vauhtipete]

Tulipa mieleen, eräässä kilpurissa ihmettelin joskus muinoin pakoputken päässä olevaa läpipulttia.
Muistaakseni 3db saivat sillä meteliä pois...

[terae]

Tulipa mieleen, eräässä kilpurissa ihmettelin joskus muinoin pakoputken päässä olevaa läpipulttia.
Muistaakseni 3db saivat sillä meteliä pois...

Mitenhän mahtaisi vaikuttaa ääniin mikäli ilmavirta laitettaisiin pidemmältä matkalta pyörivään liikkeeseen rihlaamalla putki?

Onkohan kukaan rakentanut sellaista rakennetta, missä laitettaisiin putkeen Y-haarotukset 45 asteen kulmassa suoran putken rinnalle siten että ensin tulee Y-haara josta ilmavirta sekoittuu ja myöhemmin Y-haara josta ilmavirta erottuu tähän haarotuksen lenkkiin missä kiertää osuakseen vastavaiheessa uuteen ääniaaltoon myöhemmästä tahdista? Jotenkin tuohon tapaan http://goo.gl/dvInHk

Yksi lähestymistapahan on myös tämä http://goo.gl/xAysK6 (kuvan tapauksella haetaan tietyn sortin resonanssia joka muuntaa ääntä halutun kaltaiseksi, kaksoisrakenteella vastakkain se muistaakseni vähentää haluttuja ja tuossa tapauksessa kai korostaa tiettyjä taajuusalueita - riippuu myös mitotuksista ja kulmista)

[MikkoJayEm]

Onko kokeiltu muuttuuko mittaustulos jos kääntää vaan putken pään maata kohti?

Eikös sen vähän pitäisi siitä muuttua, mutta muutos riippuu myös etäisyydestä maahan ja materiaalista mitä alle sattuu. Sellainen ei siis välttämättä toimisi toivotusti mikäli radan asfaltti on uusittu tai mittaus tehdäänkin yllättäen hiekka-alueella.

Olettaisin että hiekalla toivotut vaikutukset enemmänkin paranisi kuin huononesi, koska asvaltti on kovaa ja hiekan koostumus pehmeää, äänet kimpoaisi hiekalla vähemmän.
Mutta voihan tuon putken pään suuntaaminen toisaalle auttaa hieman jos mittaus otetaan putken pään yläpuolelta eikä kohdin. Tähän perustui myös se kun aikanaan väsäsin muutaman sentin pituisia "kanavia" mekkalaa pitävän pc:n tuulettimiin, kopan ulkopuolelle. Kun kanavalla sai aikaan sen ettei tuuletin kohdistu suoraan kuulijaan päin, niin ääni kuullostaa hiljemmalta.
Ryhdyinpä sitten itsekkin teoretisoimaan
Ja noista ihme keksinnöistä niin paljon helpompi, kevyempi ja halvempi ja virtauksien kannalta parempi ratkaisu on vaan lisätä yksi tai useampi äänenvaimennin putken matkan varrelle

[terae]

Onko kokeiltu muuttuuko mittaustulos jos kääntää vaan putken pään maata kohti?

Eikös sen vähän pitäisi siitä muuttua, mutta muutos riippuu myös etäisyydestä maahan ja materiaalista mitä alle sattuu. Sellainen ei siis välttämättä toimisi toivotusti mikäli radan asfaltti on uusittu tai mittaus tehdäänkin yllättäen hiekka-alueella.

Olettaisin että hiekalla toivotut vaikutukset enemmänkin paranisi kuin huononesi, koska asvaltti on kovaa ja hiekan koostumus pehmeää, äänet kimpoaisi hiekalla vähemmän.

Tarkoitin sillä materiaalilla sitä, että mikäli äänen vaimentuminen johtuu etäisyydestä maahan ja siitä kimmonneesta vastavaiheisesta metelistä niin vapaakentässä vaimentavampaa materiaalia vasten ääni voimistuu mitattuna siltä välimatkalta, siitä huolimatta ettei sitä kuule vierestä kuin hiljasempana.

Mikäli absoluuttinen meteli ei merkitse vaan se pitää saada mitatuksi ja pöytäkirjaan, silloin tärkeintä on se mitä putken suulta saa määritelmien mukaan mitattua. Eli vaikkapa metrin päästä kovempi tai hiljasempi melu ei ratapäivillä merkitse vaan mitä mittariin tulee putken suulta tietyllä metodilla.