Nology kokemuksia kellään?

[Markus]

Onko kellään omakohtaisia kokemuksia Nology Hotwire- tulpanjohdoista ? Mutusta ei nyt niin ole mulle hyötyä sitä mulla on itsellänikin.
Mieli tekisi kilpurin kipinää ehostaa mutta kalmaa niin prkl:eesti tuo suolanen hinta.

Samaan hengenvetoon voisin kysyä kokemuksia Silverstone tulpista?

[Markus]

Onko tää näin vieras aihe?

[Markus]

Nyt on ko. johtimet hankittu ja asennettu (ei vielä kokeiltu).

Autoracing on myöskin käyttänyt Nologyn HotWire johtimia ja kokemukset olleet positiivisia. Loppuu tulppa ongelmat. Eron kuulemma kuulee jo käyntiäänessä.

Kaasarikoneiden tukehtuminen kuulemma loppuu kans moottrijarrutuksen jälkeisissä kiihdytyksissä eli ei "rötää".


http://www.kaasutinexpertti.fi/hotwires.html

[Orsts2]

isoveljen starioniin laitettiin moiset, mutta ei ainakaan mitään merkittävää eroa alkper johtoisiin huomattu....

Ei taida saada KO. piuhoja cossuun?

[Markus]

isoveljen starioniin laitettiin moiset, mutta ei ainakaan mitään merkittävää eroa alkper johtoisiin huomattu....

Ei taida saada KO. piuhoja cossuun?

En tiedä tuosta sanoa mittään soittamalla kaasutinexpertille niin alkaa asia aueta.

[hilteri]

f-ryhmän ralli starlettiin laitettiin nology johdot mutta ei kyllä tuntunu vaikutusta juuri olevan.. penkissäkin varsin kokeiltiin vaihtaa johtoja mut ei vaikutusta.

[siipicossu]

Miksei tuollaisia ole uusissa autoissa vakiona jos ovat noin hyvät?

[Ari]

Miksei tuollaisia ole uusissa autoissa vakiona jos ovat noin hyvät?

Uusissa autoissa ei ole myöskään isompaa turboa, isompaa välijäähdytintä, kunnon jarruja, karvanoppia...

[Markus]

Miksei tuollaisia ole uusissa autoissa vakiona jos ovat noin hyvät?

Eilen pääsin malmilla Alin kanssa juttelemaan ja hän oli myös ihan nologyjen kannalla.

Ei noi nologyt varmasti juurikaan tän päivän moottoria auttaisikaan. Niissä kun moniventtiili kannet ja ruiskut niin paloseos saadaan valmiiksi jo kokolailla kipinän hollille, mutta kaasari/ 2 venttiili koneissa parempi/kuumempi kipinä edistää palamista.

[Markus]

Miksei tuollaisia ole uusissa autoissa vakiona jos ovat noin hyvät?

Uusissa autoissa ei ole myöskään isompaa turboa, isompaa välijäähdytintä, kunnon jarruja, karvanoppia...

[Ares]

Miksei tuollaisia ole uusissa autoissa vakiona jos ovat noin hyvät?

Uusissa autoissa ei ole myöskään isompaa turboa, isompaa välijäähdytintä, kunnon jarruja, karvanoppia...

Ei uusissa autoissa mitään hyvää ole. Mahdollisimman halvalla kaikki tehdään nykyään...

[Orsts2]

nologyt cosassa

[wili]

http://wili.1g.fi/sivut/Spinneri%206-02 ... s%2054.JPG
http://wili.1g.fi/sivut/Spinneri%206-02 ... s%2055.JPG
http://wili.1g.fi/sivut/Spinneri%206-02 ... s%2056.JPG

[spinneri]

Ei tällä kerralla nyt sen enempiä mölinöitä, mutta muistutuksena: lehtiartikkeleiden kopioiminen (mm. skannaamalla) esimerkiksi nettiin on Tekijänoikeuslain perusteella luvatonta toimitaan, ellei siihen ole siis tekijänoikeuden haltijan lupaa.

Lähdetietona niitä toki voi käyttää, mutta tuolloinkin lähde on mainittava selkeästi.

- Jari -
Spinneri Magazine

[TeRoK]

Tuo konkan koko noissa ihmetyttää kun eikös se ole ihan tuolla johdon kyljessä joku pieni suikale?

Eikö tuommosilla jännitteillä konkan ulkomittojen pitäisi olla aika isot?

Vaan tuntuupa ne sitten toimivan... Ei vaan näytä olevan mondeoon sopivia ainakaan suomessa.

[olafu]

Se konkka muodostuu mm. siitä että johdon ympärillä on tuo sukka. Enpä ole pahemmin tutkinut tuollaista, voihan siellä joku varsinainen kondensaattorikin tietysti olla jossain. Johtojen tuomaan hyötyyn en ota mitään kantaa, mutta jos nyt vähän heittäisin jotain teoriapainotteista legendaa. Saa korjata virheet, faktoihin näitten pitäs perustua mutta muisti voi pettää.

Periaatteessa tuo todella tehostaa kipinää ainakin alkuhetkillä, koska puola lataa kondensaattoria samalla kun jännite sytytysjohdossa nousee. Sitten kun läpilyöntikynnys ylittyy niin sekä puola että se kondensaattori purkaa kaiken sinne tulppaan. Se tehokkuus on kipinän paloajasta pois. En osaa sanoa ihan satavarmasti kumpi on mihinkin tilanteeseen parempi, pitkään palava kipinä vai lyhyt ja tehokas räpsäys. Riippuu käyttötarkoituksestakin.

Suorasytytyksessä on se ja sama mitkä johdot siellä on, koska järjestelmässä riittää tehot joka tapauksessa olosuhteista riippumatta.

Kuitenkaan palotilassa kieppuva seos ei ole tasapaksua, vaan siinä on rikkaita ja laihoja kohtia. Vahvakaan kipinä ei välttämättä riitä sytyttämään todella laihaa seosta, kun taas heikompikin, pitkään palava kipinä odottaa siinä tulpassa niin kauan, että tulee syttymiskelpoista tavaraa ulottuville ja sytyttää sen sitten. Tietysti liian heikko kipinä ei välttämättä jaksa sytyttää hyvääkään tavaraa, mutta nykysillä laitteilla se tuskin tuottaa murheita. Myös kipinän syttymisjännite muuttuu seoksen mukaan. Kipinä lyö mieluummin siellä missä on rikkain seos. Tähän perustuu monikärkitulpan toiminta, eli siinä kärjessä iskee minkä kohdalla on sytytyshetkellä rikkain seos. Tämän näkee ihan moottoritesterilläkin. Jos jossain sylinterissä on poikkeuksellisen korkea syttymisjännite, niin tulpassa on joko suurempi kärkiväli tai sitten kyseinen sylinteri käy huomattavasti laihemmalla.

Jos olis ittellä tommoset kaapelit niin vois töissä kattoo testerillä kipinän syttymis- ja palojännitteen, sekä paloajan. Tietysti vakiojohdoilla ja sitten näillä tuning-johdoilla. Sais selvyyden ainakin siihen, että miten tuo todellisuudessa vaikuttaa noihin arvoihin.

OT: Fordin EDIS systeemissä oleva multispark toiminto on _ilmeisesti_ sitä varten, että kun laihaseosmoottori käy todellisella laihaseosalueella, niin pienillä kierroksilla palotilassa oleva pyörre ei ole riittävän voimakas siihen, että syttymiskelopoista tavaraa sattuisi tulemaan tulpan ulottuville kipinän palamisen aikana. Niinpä paloaikaa jatketaan antamalla lisää kipinöitä heti edellisten perään. Kyllä se joskus osuu!

Lopputiivistelmänä tähän voi kuitenkin todeta, että johtojen hinnassa on ainakin helkutsti ilmaa. Siihen johtojen tuomaan hyötyyn en edelleenkään ota mitään kantaa.

[SLEI]

Spinnerin artikkelissa on noita prosentteja, typenoksideidin en osaa ottaa kantaa, mutta kun vaikka CO on aika rikkaalla käyvässä kärryssä 3,5% niin siitä pois 5,89% on aika mitätön ero.

[ytte]

Se konkka muodostuu mm. siitä että johdon ympärillä on tuo sukka. Enpä ole pahemmin tutkinut tuollaista, voihan siellä joku varsinainen kondensaattorikin tietysti olla jossain. Johtojen tuomaan hyötyyn en ota mitään kantaa, mutta jos nyt vähän heittäisin jotain teoriapainotteista legendaa. Saa korjata virheet, faktoihin näitten pitäs perustua mutta muisti voi pettää.

Periaatteessa tuo todella tehostaa kipinää ainakin alkuhetkillä, koska puola lataa kondensaattoria samalla kun jännite sytytysjohdossa nousee. Sitten kun läpilyöntikynnys ylittyy niin sekä puola että se kondensaattori purkaa kaiken sinne tulppaan. Se tehokkuus on kipinän paloajasta pois. En osaa sanoa ihan satavarmasti kumpi on mihinkin tilanteeseen parempi, pitkään palava kipinä vai lyhyt ja tehokas räpsäys. Riippuu käyttötarkoituksestakin.

Suorasytytyksessä on se ja sama mitkä johdot siellä on, koska järjestelmässä riittää tehot joka tapauksessa olosuhteista riippumatta.

Kuitenkaan palotilassa kieppuva seos ei ole tasapaksua, vaan siinä on rikkaita ja laihoja kohtia. Vahvakaan kipinä ei välttämättä riitä sytyttämään todella laihaa seosta, kun taas heikompikin, pitkään palava kipinä odottaa siinä tulpassa niin kauan, että tulee syttymiskelpoista tavaraa ulottuville ja sytyttää sen sitten. Tietysti liian heikko kipinä ei välttämättä jaksa sytyttää hyvääkään tavaraa, mutta nykysillä laitteilla se tuskin tuottaa murheita. Myös kipinän syttymisjännite muuttuu seoksen mukaan. Kipinä lyö mieluummin siellä missä on rikkain seos. Tähän perustuu monikärkitulpan toiminta, eli siinä kärjessä iskee minkä kohdalla on sytytyshetkellä rikkain seos. Tämän näkee ihan moottoritesterilläkin. Jos jossain sylinterissä on poikkeuksellisen korkea syttymisjännite, niin tulpassa on joko suurempi kärkiväli tai sitten kyseinen sylinteri käy huomattavasti laihemmalla.

Jos olis ittellä tommoset kaapelit niin vois töissä kattoo testerillä kipinän syttymis- ja palojännitteen, sekä paloajan. Tietysti vakiojohdoilla ja sitten näillä tuning-johdoilla. Sais selvyyden ainakin siihen, että miten tuo todellisuudessa vaikuttaa noihin arvoihin.

OT: Fordin EDIS systeemissä oleva multispark toiminto on _ilmeisesti_ sitä varten, että kun laihaseosmoottori käy todellisella laihaseosalueella, niin pienillä kierroksilla palotilassa oleva pyörre ei ole riittävän voimakas siihen, että syttymiskelopoista tavaraa sattuisi tulemaan tulpan ulottuville kipinän palamisen aikana. Niinpä paloaikaa jatketaan antamalla lisää kipinöitä heti edellisten perään. Kyllä se joskus osuu!

Lopputiivistelmänä tähän voi kuitenkin todeta, että johtojen hinnassa on ainakin helkutsti ilmaa. Siihen johtojen tuomaan hyötyyn en edelleenkään ota mitään kantaa.

Paksu seoskin vaatii melko paljon sytytysjärjestelmältä, laiha seos on hidas palamaan.

[jarkkoma]

omassani oli myös nologyn johdot, itsellä ei ole kuin hyvää sanottavaa noista..

http://smg.photobucket.com/albums/v681/ ... kone-2.jpg