Nology kokemuksia kellään?

Tekninen keskustelu, kun kyseessä ei ole mitään tiettyyn malliin, vaan jotain muuta tekniikkaan liittyvää.

Valvoja: CRSC Hallitus

Markus
Viestit: 790
Liittynyt: Ti Syyskuu 3. 10:40:17 2002
Paikkakunta: Järvelä

Nology kokemuksia kellään?

Viesti Kirjoittaja Markus » Ti Heinäkuu 27. 11:10:55 2004

Onko kellään omakohtaisia kokemuksia Nology Hotwire- tulpanjohdoista ? Mutusta ei nyt niin ole mulle hyötyä sitä mulla on itsellänikin.
Mieli tekisi kilpurin kipinää ehostaa mutta kalmaa niin prkl:eesti tuo suolanen hinta.

Samaan hengenvetoon voisin kysyä kokemuksia Silverstone tulpista?

Markus
Viestit: 790
Liittynyt: Ti Syyskuu 3. 10:40:17 2002
Paikkakunta: Järvelä

Viesti Kirjoittaja Markus » Pe Heinäkuu 30. 9:07:35 2004

Onko tää näin vieras aihe?

Markus
Viestit: 790
Liittynyt: Ti Syyskuu 3. 10:40:17 2002
Paikkakunta: Järvelä

Viesti Kirjoittaja Markus » Pe Huhtikuu 29. 10:55:59 2005

Nyt on ko. johtimet hankittu ja asennettu (ei vielä kokeiltu).

Autoracing on myöskin käyttänyt Nologyn HotWire johtimia ja kokemukset olleet positiivisia. Loppuu tulppa ongelmat. Eron kuulemma kuulee jo käyntiäänessä.

Kaasarikoneiden tukehtuminen kuulemma loppuu kans moottrijarrutuksen jälkeisissä kiihdytyksissä eli ei "rötää".


http://www.kaasutinexpertti.fi/hotwires.html

Orsts2
Viestit: 463
Liittynyt: Ti Lokakuu 1. 23:58:53 2002
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Orsts2 » Pe Huhtikuu 29. 14:35:26 2005

isoveljen starioniin laitettiin moiset, mutta ei ainakaan mitään merkittävää eroa alkper johtoisiin huomattu....

Ei taida saada KO. piuhoja cossuun?
Sierra Cosworth 4X4 -90 liikkuu...
Ford Scorpio 2.0 16v -95 Käyttöpeli

Jäsen #139
iRC: cossu_

Markus
Viestit: 790
Liittynyt: Ti Syyskuu 3. 10:40:17 2002
Paikkakunta: Järvelä

Viesti Kirjoittaja Markus » Pe Huhtikuu 29. 14:38:27 2005

Orsts2 kirjoitti:isoveljen starioniin laitettiin moiset, mutta ei ainakaan mitään merkittävää eroa alkper johtoisiin huomattu....

Ei taida saada KO. piuhoja cossuun?
En tiedä tuosta sanoa mittään soittamalla kaasutinexpertille niin alkaa asia aueta.

hilteri
Viestit: 1043
Liittynyt: To Maaliskuu 4. 20:06:31 2004
Paikkakunta: pohjois-suomi

Viesti Kirjoittaja hilteri » Pe Huhtikuu 29. 17:57:21 2005

f-ryhmän ralli starlettiin laitettiin nology johdot mutta ei kyllä tuntunu vaikutusta juuri olevan.. penkissäkin varsin kokeiltiin vaihtaa johtoja mut ei vaikutusta.

siipicossu
Ylläpitäjä
Viestit: 11528
Liittynyt: Pe Joulukuu 7. 10:48:11 2001
Paikkakunta: Kehä kolmosen ja napapiirin välissä.
Viesti:

Viesti Kirjoittaja siipicossu » Pe Huhtikuu 29. 18:08:48 2005

Miksei tuollaisia ole uusissa autoissa vakiona jos ovat noin hyvät?
Enemmän Irti Vanhoista Vehkeistä, #23.
Sierra RS Cosworth siipicossu -87 (430hp/480Nm).
Mondeo ST200 -00 3.0.
S-MAX 2.5 -06 Kameleontti.
Focus RS500 2.5 -10 (437hp/595Nm) .

ex: S-MAX 2.5 -06 BSR-softalla, Mondeo ST200 -00, Mondeo 2.5 V6 STW GT -98, Escort 2.0 -79.

Ari
Viestit: 614
Liittynyt: Ma Joulukuu 10. 12:19:39 2001
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Ari » Pe Huhtikuu 29. 19:34:49 2005

siipicossu kirjoitti:Miksei tuollaisia ole uusissa autoissa vakiona jos ovat noin hyvät?
Uusissa autoissa ei ole myöskään isompaa turboa, isompaa välijäähdytintä, kunnon jarruja, karvanoppia... :wink:

Markus
Viestit: 790
Liittynyt: Ti Syyskuu 3. 10:40:17 2002
Paikkakunta: Järvelä

Viesti Kirjoittaja Markus » La Huhtikuu 30. 10:06:50 2005

siipicossu kirjoitti:Miksei tuollaisia ole uusissa autoissa vakiona jos ovat noin hyvät?
Eilen pääsin malmilla Alin kanssa juttelemaan ja hän oli myös ihan nologyjen kannalla.

Ei noi nologyt varmasti juurikaan tän päivän moottoria auttaisikaan. Niissä kun moniventtiili kannet ja ruiskut niin paloseos saadaan valmiiksi jo kokolailla kipinän hollille, mutta kaasari/ 2 venttiili koneissa parempi/kuumempi kipinä edistää palamista.

Markus
Viestit: 790
Liittynyt: Ti Syyskuu 3. 10:40:17 2002
Paikkakunta: Järvelä

Viesti Kirjoittaja Markus » La Huhtikuu 30. 10:07:24 2005

Ari kirjoitti:
siipicossu kirjoitti:Miksei tuollaisia ole uusissa autoissa vakiona jos ovat noin hyvät?
Uusissa autoissa ei ole myöskään isompaa turboa, isompaa välijäähdytintä, kunnon jarruja, karvanoppia... :wink:


:lol: :lol:

Ares
Viestit: 1323
Liittynyt: Ma Joulukuu 22. 11:02:48 2003
Paikkakunta: Laihia

Viesti Kirjoittaja Ares » La Huhtikuu 30. 10:23:48 2005

Ari kirjoitti:
siipicossu kirjoitti:Miksei tuollaisia ole uusissa autoissa vakiona jos ovat noin hyvät?
Uusissa autoissa ei ole myöskään isompaa turboa, isompaa välijäähdytintä, kunnon jarruja, karvanoppia... :wink:
Ei uusissa autoissa mitään hyvää ole. Mahdollisimman halvalla kaikki tehdään nykyään...

Orsts2
Viestit: 463
Liittynyt: Ti Lokakuu 1. 23:58:53 2002
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Orsts2 » La Huhtikuu 30. 13:15:02 2005

Sierra Cosworth 4X4 -90 liikkuu...
Ford Scorpio 2.0 16v -95 Käyttöpeli

Jäsen #139
iRC: cossu_

wili
Viestit: 154
Liittynyt: To Joulukuu 20. 14:53:38 2001
Viesti:

Viesti Kirjoittaja wili » Ma Toukokuu 2. 18:45:43 2005


http://wili.1g.fi
• VW Bora TDI • Ford Escort 1.8 • Saab 96 2T •

spinneri
Viestit: 144
Liittynyt: Ke Kesäkuu 6. 10:48:28 2007
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja spinneri » Ma Maaliskuu 10. 21:43:24 2008

Ei tällä kerralla nyt sen enempiä mölinöitä, mutta muistutuksena: lehtiartikkeleiden kopioiminen (mm. skannaamalla) esimerkiksi nettiin on Tekijänoikeuslain perusteella luvatonta toimitaan, ellei siihen ole siis tekijänoikeuden haltijan lupaa.

Lähdetietona niitä toki voi käyttää, mutta tuolloinkin lähde on mainittava selkeästi.

- Jari -
Spinneri Magazine
Kun vakio ei riitä – Spinneri Magazine
Sierra Cosworth 4x4 '92 with Hestec

TeRoK
Viestit: 1242
Liittynyt: Pe Toukokuu 13. 17:08:31 2005
Paikkakunta: Loimaa

Viesti Kirjoittaja TeRoK » Ma Maaliskuu 10. 22:17:57 2008

Tuo konkan koko noissa ihmetyttää kun eikös se ole ihan tuolla johdon kyljessä joku pieni suikale?

Eikö tuommosilla jännitteillä konkan ulkomittojen pitäisi olla aika isot?

Vaan tuntuupa ne sitten toimivan... Ei vaan näytä olevan mondeoon sopivia ainakaan suomessa.
Transit econetic -15, Mondeo trend stw -10, Mustang GT cabriolet -96

olafu
Viestit: 4825
Liittynyt: To Syyskuu 4. 10:50:07 2003
Paikkakunta: Urjala

Viesti Kirjoittaja olafu » Pe Maaliskuu 14. 19:40:51 2008

Se konkka muodostuu mm. siitä että johdon ympärillä on tuo sukka. Enpä ole pahemmin tutkinut tuollaista, voihan siellä joku varsinainen kondensaattorikin tietysti olla jossain. Johtojen tuomaan hyötyyn en ota mitään kantaa, mutta jos nyt vähän heittäisin jotain teoriapainotteista legendaa. Saa korjata virheet, faktoihin näitten pitäs perustua mutta muisti voi pettää.

Periaatteessa tuo todella tehostaa kipinää ainakin alkuhetkillä, koska puola lataa kondensaattoria samalla kun jännite sytytysjohdossa nousee. Sitten kun läpilyöntikynnys ylittyy niin sekä puola että se kondensaattori purkaa kaiken sinne tulppaan. Se tehokkuus on kipinän paloajasta pois. En osaa sanoa ihan satavarmasti kumpi on mihinkin tilanteeseen parempi, pitkään palava kipinä vai lyhyt ja tehokas räpsäys. Riippuu käyttötarkoituksestakin.

Suorasytytyksessä on se ja sama mitkä johdot siellä on, koska järjestelmässä riittää tehot joka tapauksessa olosuhteista riippumatta.

Kuitenkaan palotilassa kieppuva seos ei ole tasapaksua, vaan siinä on rikkaita ja laihoja kohtia. Vahvakaan kipinä ei välttämättä riitä sytyttämään todella laihaa seosta, kun taas heikompikin, pitkään palava kipinä odottaa siinä tulpassa niin kauan, että tulee syttymiskelpoista tavaraa ulottuville ja sytyttää sen sitten. Tietysti liian heikko kipinä ei välttämättä jaksa sytyttää hyvääkään tavaraa, mutta nykysillä laitteilla se tuskin tuottaa murheita. Myös kipinän syttymisjännite muuttuu seoksen mukaan. Kipinä lyö mieluummin siellä missä on rikkain seos. Tähän perustuu monikärkitulpan toiminta, eli siinä kärjessä iskee minkä kohdalla on sytytyshetkellä rikkain seos. Tämän näkee ihan moottoritesterilläkin. Jos jossain sylinterissä on poikkeuksellisen korkea syttymisjännite, niin tulpassa on joko suurempi kärkiväli tai sitten kyseinen sylinteri käy huomattavasti laihemmalla.

Jos olis ittellä tommoset kaapelit niin vois töissä kattoo testerillä kipinän syttymis- ja palojännitteen, sekä paloajan. Tietysti vakiojohdoilla ja sitten näillä tuning-johdoilla. Sais selvyyden ainakin siihen, että miten tuo todellisuudessa vaikuttaa noihin arvoihin.

OT: Fordin EDIS systeemissä oleva multispark toiminto on _ilmeisesti_ sitä varten, että kun laihaseosmoottori käy todellisella laihaseosalueella, niin pienillä kierroksilla palotilassa oleva pyörre ei ole riittävän voimakas siihen, että syttymiskelopoista tavaraa sattuisi tulemaan tulpan ulottuville kipinän palamisen aikana. Niinpä paloaikaa jatketaan antamalla lisää kipinöitä heti edellisten perään. Kyllä se joskus osuu!

Lopputiivistelmänä tähän voi kuitenkin todeta, että johtojen hinnassa on ainakin helkutsti ilmaa. Siihen johtojen tuomaan hyötyyn en edelleenkään ota mitään kantaa.
Jäsen #606

SLEI
Viestit: 2740
Liittynyt: Su Tammikuu 27. 19:47:06 2002
Paikkakunta: Otalampi

Viesti Kirjoittaja SLEI » La Maaliskuu 15. 22:41:30 2008

Spinnerin artikkelissa on noita prosentteja, typenoksideidin en osaa ottaa kantaa, mutta kun vaikka CO on aika rikkaalla käyvässä kärryssä 3,5% niin siitä pois 5,89% on aika mitätön ero.
4x4 -91 Cossu ikuisuus? projekti
Sierra STW 2.0 16-V Turbo
Sierra 4x4 -90 DOHC "Kossu"
Sierra 4x4 -90 DOHC STW
Sierra -92 DOHC Ghia
Sierra 1.3 GL -84 Stockmann turbo
SLEI ät netti.fi

ytte
Viestit: 1555
Liittynyt: Ke Tammikuu 9. 7:47:29 2002
Paikkakunta: Pyhäjärvi

Viesti Kirjoittaja ytte » Ti Maaliskuu 18. 18:36:31 2008

olafu kirjoitti:Se konkka muodostuu mm. siitä että johdon ympärillä on tuo sukka. Enpä ole pahemmin tutkinut tuollaista, voihan siellä joku varsinainen kondensaattorikin tietysti olla jossain. Johtojen tuomaan hyötyyn en ota mitään kantaa, mutta jos nyt vähän heittäisin jotain teoriapainotteista legendaa. Saa korjata virheet, faktoihin näitten pitäs perustua mutta muisti voi pettää.

Periaatteessa tuo todella tehostaa kipinää ainakin alkuhetkillä, koska puola lataa kondensaattoria samalla kun jännite sytytysjohdossa nousee. Sitten kun läpilyöntikynnys ylittyy niin sekä puola että se kondensaattori purkaa kaiken sinne tulppaan. Se tehokkuus on kipinän paloajasta pois. En osaa sanoa ihan satavarmasti kumpi on mihinkin tilanteeseen parempi, pitkään palava kipinä vai lyhyt ja tehokas räpsäys. Riippuu käyttötarkoituksestakin.

Suorasytytyksessä on se ja sama mitkä johdot siellä on, koska järjestelmässä riittää tehot joka tapauksessa olosuhteista riippumatta.

Kuitenkaan palotilassa kieppuva seos ei ole tasapaksua, vaan siinä on rikkaita ja laihoja kohtia. Vahvakaan kipinä ei välttämättä riitä sytyttämään todella laihaa seosta, kun taas heikompikin, pitkään palava kipinä odottaa siinä tulpassa niin kauan, että tulee syttymiskelpoista tavaraa ulottuville ja sytyttää sen sitten. Tietysti liian heikko kipinä ei välttämättä jaksa sytyttää hyvääkään tavaraa, mutta nykysillä laitteilla se tuskin tuottaa murheita. Myös kipinän syttymisjännite muuttuu seoksen mukaan. Kipinä lyö mieluummin siellä missä on rikkain seos. Tähän perustuu monikärkitulpan toiminta, eli siinä kärjessä iskee minkä kohdalla on sytytyshetkellä rikkain seos. Tämän näkee ihan moottoritesterilläkin. Jos jossain sylinterissä on poikkeuksellisen korkea syttymisjännite, niin tulpassa on joko suurempi kärkiväli tai sitten kyseinen sylinteri käy huomattavasti laihemmalla.

Jos olis ittellä tommoset kaapelit niin vois töissä kattoo testerillä kipinän syttymis- ja palojännitteen, sekä paloajan. Tietysti vakiojohdoilla ja sitten näillä tuning-johdoilla. Sais selvyyden ainakin siihen, että miten tuo todellisuudessa vaikuttaa noihin arvoihin.

OT: Fordin EDIS systeemissä oleva multispark toiminto on _ilmeisesti_ sitä varten, että kun laihaseosmoottori käy todellisella laihaseosalueella, niin pienillä kierroksilla palotilassa oleva pyörre ei ole riittävän voimakas siihen, että syttymiskelopoista tavaraa sattuisi tulemaan tulpan ulottuville kipinän palamisen aikana. Niinpä paloaikaa jatketaan antamalla lisää kipinöitä heti edellisten perään. Kyllä se joskus osuu!

Lopputiivistelmänä tähän voi kuitenkin todeta, että johtojen hinnassa on ainakin helkutsti ilmaa. Siihen johtojen tuomaan hyötyyn en edelleenkään ota mitään kantaa.
Paksu seoskin vaatii melko paljon sytytysjärjestelmältä, laiha seos on hidas palamaan.

jarkkoma
Viestit: 1328
Liittynyt: Su Marraskuu 27. 23:04:53 2005
Paikkakunta: No täällä keskipohojamaalla

Viesti Kirjoittaja jarkkoma » Ti Maaliskuu 18. 20:39:25 2008

omassani oli myös nologyn johdot, itsellä ei ole kuin hyvää sanottavaa noista..

http://smg.photobucket.com/albums/v681/ ... kone-2.jpg
Jäsen #1303
Jarkkoma@jippii.fi

Vw Kupla -74
Mb 200D -85 sisään ajettu 800tkm =)
Mersedes-Benz C250TDT Sport -97
Honda CBR Superblackbird 1100xx -05

Forditon....

Vastaa Viestiin